maanantai 27. heinäkuuta 2015

25-26.06.2015 Adazi - Latvia

Pikainen pyrähdys Latvian Adaziin tehtiin nuorison kera.
Lähinnä oltiin niitä vailla niitä "kuuluisia viimoisia sertejä" ja tulihan ne :)

Tuloksia

Miliisin Lumina Mc'Tudor

Kotimatkalla ehdittiin hyvin poikkeamaan ennen Eestin rajaa Latviassa merenrannalla...

Kotimatkalla

Nuorisoa rannalla

... ja lisäksi vieläpä Tallinnan päässä Piritan rannassa :)

Katriina ja tipsut laivan odottelua Piritassa

keskiviikko 8. heinäkuuta 2015

24h Alpin - Hiking To The Limits

>> KuvaGalleria: Hiking-N-Trekking >> KuvaGalleria: 2015 - Berchtesgaden

Siitä se ajatus sitten lähti...
Joulukuussa 2014 bongasin mielenkiintoisen mainoksen 24h vaellustapahtumasta Saksassa Suomen Ladun lehdestä ja siitä se ajatus sitten lähti... Mieleen muistui nuoruuden ajat, kun patikoitiin yön läpi Uudellamaalla partiolaisten kisoissa ja sitten ne "urakalla tehdyt" vaellukset pohjoisessa, kun lomat oli töistä tiukalla ja monen monta 12h patikointia... Hieman pelotti, että noinkohan tuo kunto riittää - tiesin, että pää ja lihakset kestää kyllä, mutta stoppi voi tulla ruumillisesti (ts. nivelet-keeuhkot) - sen verran huimilta Alpin 24h- nousut näyttivät näin suomalaisittain reitin profiilikartalla. Asiaa ei yhtään helpottanut se, ettei ollut yhtään kokemusta alpeista, vaan lähinnä tasasen tallaamisesta lapissa, muutamaa pienehköä tunturi nousua lukuunottamatta. Azoreilla 2010 oli jo esimakua nousuista, kun noustiin graatereiden huipulle - mutta ne olivat pieniä ja lyhyitä nousuja verrattuina alppien useiden tuntien nousu-urakoihin... Anyway, mukaan ilmoitin itseni ja "jonkun muun" - kuten tavaksi oli tullut. Samalla maksoin majoituksenkin Burmesterhausista, joten sinne mennään pelipaikalle ainakin "vaikka pää paketissa".

Mortonin oireilua...
Kevään aikana kävelin paljon koirien kanssa pitkin metsiä ja lumen saavuttua ihan 10 kilometrin reittejä umpihangessakin ympäri Hiittenharjun maastoja, jopa koirat nauttivat näistä reissuista!


Hiekkamonttu kiipeämistä harrasteltiin lenkin yhteydessä. Yritin puhua ystäviäni matkaan, mutta lähes toivotonta - olin kuulema lähdössä varmaan kuolemaan...  Itse olin innoissani vaikka hieman ihmetytti kokoajan yltyvä hengenahdistus. Samalla mortonin neurooman oireet ei ainakaan helpottanut tilaani. Useammat kegät tuli testattua kevään ja alku kesän aikana - ikävä kyllä, jokainen testaus vei kenkien sisäänajoa lyhyemmäksi! Ostin alkuvuodesta HanWagin Tatra Wide Lady leveälestiset, jotka tuntuivat ainakin tasaisella hyviltä jalkaan, mutta ikävä kyllä jyrkissä laskuissa morton taas oireili, kun paino siirtyi enemmän päkiälle. Toukokuussa ostin sitten uudet Salomonit vanhojen seuraksi ja niille pariksi puolivartiset Salomon X Ultra Mid GTX, jotka osoittautuikin vaihtelevassa maasatossa todella jalkaystävälliseksi sekä hyvin maastoon pureutuvaksi niin kalliolla kuin muutoin liukkaalla pohjalla... Nämä siis saisivat luvan lähteä matkalle HanWagin kavereiksi.

Olkapää ongelmat jatkuvat vain... (11-2006 - 11/2011 - 1/2015
Vuoden vaihteessa prenkkasi taas oikean puoleinen olkapää ja se oli tammikuusa ajoittain lähes toimintakyvytön. Olin innostunut crossfitista alkuvuodesta, mutta sekin oli pakko lopettaa olkapään vuoksi. Kokoajan yltyvä lepokipu ei ainakaan auttanut hyvien unien saantiin ja ajoittain olin tuskastunut jatkuviin kolotuksiin.
Koskpa vuosia aiemmin kipeytynyneestä vasemmasta olkapäästä ainoastaan otettiin röntgen, ultra ja magneettikuvat ja lähetettiin kotiin parantumaan, niin päätin röngtenin ja ultran jälkeen että turha kiukutella, särkylääkettä poskeen ja menoks. Töissä tein mitä pystyin ja muutoin olin tekemättä ja delegoin... Paranee, kun ehtii ja jos ei parane niin sitä ei ainakaan 24h Alpinilla tarvita.

Hengitysongelmia....
Toukokuussa alkanut yltyvä yskä ja limaneritys saivat viimein allekirjoittaneen Porin Lääkäritalolle ja sieltä varasin suoraan ajan keuhkosairauksien erikoislääkärille Elina Aaltolalle. Lähes 6 vuotta aiemmin todettu orastava keuhkoahtauma ja sen oireet olivat nyt poissa - GREAT NEWS! Mutta, vastaavasti keuhkot vinkuivat ja hengenahdistustakin oli, joten astma oli siis jylläämässä - tänä vuonna oli varmaan normaalia enemmän männyn siitepölyä ilmassa... Keuhkojen toimintakapasiteetti oli näistäkin huolimatta erittäin hyvä ja miten hyvä se olisikaan ilman astamaa ja siitä johtuvaa limaa!
Tuskin olisin tähänkään oireiluun ja yskään reagoinut, jollei edessä olisi ollut alpeille lähtöä, joka laittoi miettimään yli 1000m nousua ja ohutta ilmantilaa... Itse olin aiemmin keväällä miettinyt että "onpa mulla kunto huonontunut paljon viime aikoina, kun noin vähästä hengästyttää" . Tähän ei kyllä liikunnan lisääminen auttanut vaan oireet pahenivat. Mukaan lähti siis kortisonitabletti kuuri ja 3 kuukauden kortisonia sisältävät inhalaattorit. Ja täytyy sanoa, että jo ensimmäisten kortisooni-tablettien jälkeen juoksukin alkoi toimia!

Kisakalliolla kävin kevään aikana pariin otteeseen kuntotestissä ja selkeää kehitystä kolotuksista huolimatta tapahtui..


Jossain vaiheessa sain yllytettyä Sanniksen mukaani lähtemään joten myös reissukaveri oli valmiina..

26.06.2015 Perjantai
Koirat pääsivät Katriinan hoiviin :) Tuttu paikka meidän laumalle, joten hyvillä mielin jätin karvalapset..

Koiruudet jäivät hoitoon Katimon kenneliin

Varusteet kaivettu naftaliinista
27.06.2015 Lauantai
Päivällä klo 13 pyörähdin pikaisesti Nakkilan Koirakerhon tapahtumassa koirapuiston avajaisissa puhumassa tulevasta näyttelykoulutuksista ja sitten pikaisesti kotiin pakkaamaan autoa. Sannis saapui ja auton nokka kohti Turkua, josta hypättiin iltalaivaan.

28.06.2015 Sunnuntai
Aamusti auton nokka kohden etelä Ruotsia ja toki poikettiin Kungens Kurvan Scandicissa jo traditioksi muodostuneella aamiaisella, jossa sopivasti sulauduttiin saksalaisturisti ryhmän sekaan eikä meiltä kukaan tuntunut huolivan aamiaismaksua... Tuhdin ja hyvän aamiaisen jälkeen matka jatkui kohti Öresundin siltaa. Yöksi jäätiin service motelliin moottiritien E45 varteen johonkin Nurnbergin ja Munchenin välimaastoon....

Saksan baanat aukesi..
29.06.2015 Maanantai
Aamulla heti klo 09 jälkeen suunnistettiin Muncheniin shoppailemaan... ja siitä sitten iltapäivääksi Berchtesgadeniin ja majoittautuminen Burmesterhausiin Heikin ja Marken luokse.

Puolen päivän maissa olimme Berchtesgadenissa ja pääsimme majoittautumaan aivan mahtavaan Rauha-huoneistoon Burmesterhaus.de ja samalla Marke antoi meille vieraskortit, joilla pääsi ajelemaan paikallisbusseilla osittain ilmaiseksi tai alennettuun hintaan, riippuen kohteesta.

Illaksi ryhmänjohtaja Heikki Piuhola oli kutsunut kaikki Suomen Ladun ryhmäläiset koolle ja saimme Suomen Ladun tervehdyksenä lippikset. Viikko-ohjelmaa suunniteltiin ja jännityksellä udeltiin viikonlopun 24h-Alpinistakin jotain... Tästä se sitten lähtee, kohti lauantaita ;)

Burmesterhaus.de
30.06.2015 Tiistai "Hitlerin Kotkanpesä"
Ensimmäisen päivän etappi oli Hitlerin Kotkanpesä 1834m korkeudessa ja siitä saattoi jatkaa vielä tovi ylemmäs eli 1870m. Kotkanpesä eli Kehlsteinhaus näkyikin Bechtesgadenista... Ensimmäinen nousu otti voimille, sillä ryhmä lähti aikas hulppeaa vauhtia liikkeelle. Hieman päässä humisi ja korvissa kohisi, joka tiesi itselle selvää vauhdin pudotusta. Normaalisti lapin vaelluksilla olen itsekin jopa turhankin reipas reissaaja, mutta täällä vauhti hiipui ja oli pakko vähän " katsella maisemia ympäriltään" ja pitää hengähdystaukoa. Itsellä oli lääkitys kohdillaan ja henki kulki hyvin, kun sopiva vauhti löytyi eikä sykkeiden kanssa ollut ongelmia - myöskään lihaksissa ei tuntunut koko viikkoon särkyjä tms. Harmillisesti Sanniksen sykkeet nousivat ja pysyivät huipussaan eikä leposykekään laskenut alle 150 :( Tämä pisti miettimään lauantaista 24h Alpin tapahtumaa ja aloin miettimään itsekin jääväni pois siitä... Nautittiin Kotkanpesällä upeista maisemista ja hyvästä ruoasta ennen alastuloa :)

Mikä mahtava näkymä!
01.07.2015 Keskiviikko Toni Lentz hytte - Eishöhle 
Jälleen aamusti kokoonnuttiin varastehuoneeseen klo 09 aikaan, ja päivän kohteeksi otettiin Toni Lentz hytte 1450m ja Jääluola eli Eishöhle 1570m. Päivästä tulisi paahtava ja vesipulloja otettiin matkaan vähintään 2 litraa per / nuppi...

Tällä kertaa Sanniksen syke joutui nousussa todella koville ja ylös mentiin hitaasti. Samalla vahvistui päätös siitä, että Sannis ei ainakaan osallistu enempää tällä viikolla nousuihin! Koko ryhmän mielipide oli, että kotimaahan päästyä heti tämä neiti kardiologille tutkimuksiin.

Sannis tasoittelee sykkeitään
Kaikesta huolimatta ylös mentiin, vaikkakin hitaasti auringon paahteessa... Itse tulin jälleen peräpäässä, jotta sain rauhassa napsia kuvia maisemista :) Jälleen hyttelle päästyä syötiin ja sitten koko porukka nousi seuraavalle etapille eli jääluolaan. Jääluolan jälkeen porukka hieman hajaantui, sillä vahihtoehtona oli jatkaa asteen jyrkempää nousua huipulle, josta gondolilla alas tai sitten samaa reittiä alas mitä tultiin ylöskin.
Suurin osa valitsi saman reitin alasmenon, sillä päivä oli jo pitkällä ja gondolit pysähtyisivät kohta puoliin ja saattaisi käydä niin - ettemme ehtisi viimeiseen lähtöön - jolloin alastulo olisi joka tapauksessa kävellen samaa reittiä.

Suoraa pudotusta jyrkänteeltä..
 Eishöhle - Jääluola 1570m

Alas tullessa vanha polvivamnma muistutteli itsestään ja tuo tie oli tuskien taival johtuen todella jyrkistä osuuksista... Aloin vakaasti miettiä omaakin osallistumistani viikonlopun repäisyyn :/ Todella masentava ajatus pyöri päässä, että jos en pääsekään osallistumaan! Tänne saakka tultu ja polvi pettää :( Jotenkin en ollut ollenkaan varautunut näihin alastuloihin, enemmän olin pelännyt ylösnousua!!
>> Retkipaikka: Polvivaivat retkeilijän riesana - miten niistä selvitään

02.07.2015 Torstai Königssee - Bartholoma Eiskappel
Torstai aamuna ahtauduttiin käytössä oleviin autoihin ja suunnisteltiin Schönau am Königsee ja siitä Königsseen järviristeilyllä Bartholomaan. 


Kapteenin tervehdyssoitto vuorille - ikävä kyllä kaiku ei kuulu videolta kovinkaan hyvin..

Viimeinen ryhmän omapatikointi piti olla leppoista palauttavaa patikointia Bartholomasta Eiskappeleen ja Sannis päätettiin jättää rannalle ruikuttamaan...ei kun aurinkoa ottamaan ;) Otin reissulle vaan pikku "kaupunkirepun" juomapulloille ja jalkaan kevyet lenkkarit. 

Teknisesti haastava pohja..

Kovakuntoisimmat nuoret eli "jyväskylän poijjat" ja Heikki tekivät pidemmän ja vaativamman reitin ja tulisivat myöhemmin takaisin Berchtesgadeniin... Me muut (paitsi Sannis) suunnisteltiin Eiskappelille, osa porukasta jäi virallisen polun päähän odottelemaan ja evästään, kun me muutamat lähdettiin vielä lähemmäksi. Jäätiköllä nähtiinkin vuoristokauriita kiipeilemässä :)

Tästä eteenpäin omalla vastuulla


03.07.2015  Perjantai Salzburg - Itävalta
Paikallisliikennettä aamu auringossa odotellessa katselin kaihoisasti Watzmannin huippua - miten upea profiili "Rakkautta ensisilmäyksellä" <3
Watzmann

Vietettiin Sanniksen kanssa hauskanen päivä kävellen ympäri Salzburgia... juurkaan mitään en ostanut, mutta eksyttiinpä Tibet Shopiin, josta sitten löytyikin kaikennäköistä kotiin ja kavereille ;)

Tibet Shop - Salzburg

Illalla kävimme hoitamassa ilmoittautumiset 24h Alpinille ja siirtämässä ylimääräiset (siis poisjääneiden) liput ensivuoden osallistumista varten :) Jännitys tiivistyi huimasti ja alkoi ihan konkreettisesti tuntumaan siltä, että me aiotaan tosiaan tehdä se! Järjestäjä pesi kätensä eli allekirjoitimme vastuuvapauden kisan ajaksi eli oltiin omillamme... Järjestäjän antama kassi sisälsi tapahtuman T-paidan sekä sponsoreiden ihan matkalla tarvittavia tuotteita mm. suolaa, aurinkovoidetta, juomapulloja, magnesiumia, rakkolaastareita jne.
Söimme yhdessä viimeisen illallisen ja samalla tankkasimme hiilihydraatit ennen aamuista koettelemusta.

04.06.2015 Lauantai klo 09:00 START 24H-Watzmann Alpin
Aamulla Maria kävi teippaamassa polveni ja siirryimme heti puol kahdeksan maissa keskustaan valmistautumaan lähtöön - ilmapiiri oli juhlava :) Ensimmäiset suomalaiset 24h-Apinilla :)

Suomen Ladun Watzmann Alpin-ryhmä lähtö valmiina

05.07.2015 Aamiainen klo 05:00 ja jumalanpalvelusta odotellessa
Reitille oli tehty mahtava musiikki-valo osuus meitä varten :)
Reitti kulki halki laidunten... puolivälissä matkaa.
05.07.2015 Aamuaurinko nousee klo 04:30 ja odottelemme vielä extreme-ryhmää saapuvaksi ennen vaeltajien yhteistä jumalanpalvelusta. Vuorella meillä oli yhteisaamiainen ja kaikkien ryhmien kokoontuminen ennen Finaaliin saapumista. Osa nukkui tässä välissä ;)

Vaeltajien yhteinen jumalanpalvelus auringon noustessa klo 06:00

05.07.2015  Sunnuntai klo 09:00 FINAL

 We did it! Meillä oli aivan mahtava tsemppi-porukka, joka oli vastassa :)

Itse vaellustapahtuma oli aikataulutettu reilusti, ja olimmekin joka huolto-etapeilla n. tuntia ennen ilmoitettua aikaa ja matka jatkui aikataulun määrääminä ajankohtina- josta syystä ainakin me suomalaiset jätimme palautetta liiallisista tauoista. Meidän mielestä myös ruokataukoja oli turhan paljon ja tuntuikin, että kokoajan piti olla syömässä - järjestäjän puolesta oli huolto ja se tosiaan pelasi hyvin ja tarjoilua oli riittävästi jopa ylitarjontaa! Monet ottivat tauoilla unet, mutta itse verryttelin ja seisoskelin, sillä muutoin tauon jälkeen liikkeelle lähtö olisi tuntunut todella raskaalta ja pidempien taukojen jälkeen oli lähes aina jyrkkä ja pitkä nousu. Koko tapahtuman ajan porukka pysyi hyvin kasassa ja viimeiseen tiukkaan (23-28%) nousuun oppaat kasasivatkin porukan todella lyhyeksi jonoksi ja tauottivat nousua aktiivisesti juomatauoilla. Halutessaan sai nousta osuus hiihtohissillä, joka oli avattu meitä varten aamuyöstä. Itsekin mietin tätä vaihtoehtoa, mutta yhdessä porukalla päätettiin mennä suomalaisella sisulla loppuun saakka ;)

Done! What a great feeling!

24h - 56km - 2600m nousua

Aivan upee reissu ja varmasti ens vuonna uudelleen ehkäpä jopa Trophyyn saakka jos kaveri löytyy, vaikka joka nousun alussa mietin homman järkevyyttä! Jokainen nousun huippu tuntui yhtä saavuttamattomalta, mutta sinne ylös kavuttiin! Vaikka ryhmässä mentiin toisiamme tsempaten ja toisten kuntoakin tarkkaillen, niin siitä huolimatta jokainen teki omaa suoritustaan.
Itse tapahtumassa oli toisinaan ihan lohduttavaa kävellä vierekkäin täysin hiljaa tuntemattoman kanssa vaikkei yhteistä kieltä ollutkaan - pelkkä läsnäolo yön pimeinä tunteina riitti. Hitaasti ja hiljaa kaikkein pimeimpinä aamuyön tunteina mittarimato teki matkaansa hiljaisuuden vallitessa otsalamppujen loisteessa. Sanoin kuvaamatonta yhtenäisyyden tunnetta <3 Paikalliset ottivat meitä vastaan reitillä heilutelllen ja hyvää vaellusta toivotellen ja olipa siellä eräs isäntäkin pontikka snapsin kera vastassa tienvarrella -jonne oli saapunut autollaan ;)

Toivottavasti saadaan ensi vuodelle myös Extreme-luokkaan lähtijöitä! Ja ainakin alustavan kuulostelun perusteella tuntuu innostuneita löytyvän ;) Itse osallistunen (jos Luoja suo ja kuntoa riittää vuoden päähän) jälleen classic-luokkaan ja ainakin alustavasti Kepo-Heme on lupautunut reissuun myös... ja Sanniskin varmaan osallistuu, kunhan saa sykeensä kohdilleen.


06.07.2015 Maanantai
Taivas repesi aamulla aikaiseen kun klo 7 maissa jätettiin Berchtesgaden ja Watzmann taakse... Tänne palaan varmasti vielä toistenkin <3 Ehkäpä jo ruskaretkelle lokakuussa...


Watzmann sadepilvien peittelemänä

Saksan baanoille päästyä matka taittuikin jo sujuvasti ja kovinkin mietimme jo ens kautta... Nurnbergista saimme saksalaisen liftaripojan Fabion seuraksemme aina Tukholmaan saakka.

Joutuisasti kotia kohti

07.07.2015 Tiistai
Laivojen kera kotimatka koitui hankalaksi - olisi sittenkin pitänyt tilata ne liput ennemmin valmiiksi!
Loppujen lopuksi aamulla 09:30-12:45 hyppäsimme Kappelskäristä - Maarianhaminaan menevään Viking Line laivaan ja sitten kuluttelimme päivän Maarianhaminassa. Tähän kulutteluun kuului myös jalkahoito :) Puolen yön jälkeen pääsimme Viking Linella kohti Helsinkiä, mutta kansipaikoilla... Oltiin jo varauduttu nukkuvamme lattioilla, kun info löysikin meille hulppean ylihintaisen C-luokan hytin... mutta parempi sekin, kuin ei mitään!

Pedikyr by Affis

Mitäpä tähän lisäämään - aivan mahtava reissu!
Saksan alpeilla vaeltaminen on täysin erilaista kuin lapissa. Reppuun otetaan vain välttämätön - vaikka yöpyisikin, niin hytteistä löytyy kaikki tarvittava ruoasta ja majoituksesta alkaen. Yleissääntö tuntui olevankin, että mitä vähemmän sen parempi.  Vaellussauvat on aikas ehdottomat, vaikka itsekin niitä karsastin pitkään. Mutta ne auttavat alastuloissa huommattavasti ja säästää paljon polvia! Pilli oli yleisin turvallisuus väline ja sillä onkin helpoin tapa saada huomiota tarvittaessa. Otsalamppu on hyvä olla, sillä pimeys yöllä ja rotkojen reunamat poluilla ovat todella paha yhdistelmä!  Juomavesipussi reppuun on aivan ehdoton ja sen itsekin ostin, sillä joka kerta ei jaksa ottaa reppua selästä ja kaivella juomapulloa repun sivutaskusta :/  Vaikka laaksossa oli lämpötila päälle +30, niin alpeilla käy pieni tuulenvire joka helpottaa ja varsinkin tauoilla on hyvä olla jotain lämmintä päälle laitettavaa. Myös aurinko ottaa voimakkaasti alpeilla, johtuen ohuesta ilmakehästä. Itsellä ensimmäisinä päivinä airisti auringosta johtuen päänahka sekä korvan reunat, mutta se meni onneksi ohi.

Dogs allowed
Saksalaisilla oli paljon koiria mukana ihan "pikku buudeleista" lähtien vaeltamassa ja koiriin suhtauduttuiin yleisestikin hyvin ystävällisesti. Itse jäin miettimään, miten omat koirat tottumattomuuttaan selviytyisivät kuumuudesta (+32 feels like +36) ja kuuma asfaltti tai louhikko varmaan rikkoisi tassun pohjat :/


Retkeilyjuttuja löytyy mm. >> VAELLUS-tunnisteen <<  takaa.
>> Mikäli olet kiinnostunut osallistumaan näihin reppuretkiin, niin ota toki yhteyttä ;)